KÄÄRMELAHDEN SUKUHAARAN JA SEN KAHDEN ALAHAARAN ISÄLINJAN ASUTUSHISTORIA PERINTEISEN SUKUTUTKIMUKSEN TIEDOIN

JUSSI PALMU

Oheisessa kuvassa (alla) on kuvattu Käärmelahden sukuhaaran ja sen kahden alahaaran isälinjan asutushistoria perinteisen sukututkimuksen tiedoin. Asutushistoriaa on yksinkertaistettu siten, että mukaan on otettu vain esi-isän syntymäpaikka (esim. esi-isälläni Reko Ollinpoika Blom'illa oli asuinpaikkoja yhteensä 15). 

Vasemmalla näkyy Jussi Palmun sukulinja ja oikealla Taavi Lappalaisen ja Kaija Kainulaisen sukulinja. Molempien sukulinjojen poikki on vedetty musta katkoviiva 1690/1725 ajankohtiin. Tällä osoitetaan se taso, johon aluksi perinteisellä sukututkimuksella kummassakin sukuhaarassa oli päästy vuoteen 2020 mennessä. 

Pääongelmana molemmissa oli kirkonkirjojen tuhoutuminen tästä taaksepäin. Henkikirjojen ja joidenkin muiden lähteiden perusteella kokeneet sukututkijat Kaija ja Taavi olivat kuitenkin jo aikaisemmin päätelleet, että Käärmelahden sukuhaaran ensimmäinen tunnettu kantaisä olisi Ihanus Jääskeläinen, s. 1525 Rantasalmella. Hän ja kaksi hänen jälkipolveaan asettuivat asumaan Maaningan Käärmelahteen. 

1600-luvun alussa nämä Jääskeläiset kuitenkin katosivat jonnekin. Laajojen selvitysten pohjalta varmistui, että Jääskeläiset olivat siirtyneet Iisalmen Lampaanjärvelle, josta löytyi samaa etunimeä kantavia henkilöitä. Siirtymisen syynä oli levottomien aikojen turvattomuus. Henkikirjojen mukaan 1690–1701 kolme Jääskeläisveljestä, Hannunpojat Hannu, Risto ja Lauri, muuttivat perheineen Lampaanjärveltä takaisin Käärmelahteen. Neljäs veljes, Olli Hannunpoika Jääskeläinen, oli muuttanut jo vuonna 1682 Kuopion Lappetelän kylään. 

Toisistaan tietämättä (ja siis toisiaan tuntematta) tarkimman isälinjan DNA-testin (BigY700) olivat tehneet Taavi Lappalainen ja Jussi Palmu. Molemmille tuli sama haplo ja sen perusteella oli selvää, että heillä on yhteinen esi-isä jossain 1500/1600-luvulla. Tämä oli hyvä syy tutustua toisiimme ja ihmetellä, miten me kaksi henkilöä, jotka eivät ole nykynimeltään Jääskeläinen eivätkä edes omaa keskenään samaa sukunimeä, olemme DNAn mukaan melko läheistä sukua keskenämme. 

Tämä DNAn antama tulos mahdollisti vaihtoehtoisen polun varmistaa asiakirjoista Lampaanjärven ja Käärmelahden välinen yhteys. Kaija ja Taavi porautuivat vielä kerran syvälle aikaisempiin selvityksiinsä (henkikirjat, yms.) ja päätyivät siihen, että sukulinjojemme yhteinen esi-isä on Iisalmen Lampaanjärvellä noin vuonna 1625 syntynyt Hannu Heikinpoika Jääskeläinen, joka siis periytyy Ihanus Jääskeläisestä (s. 1525). Hannulla oli yhteensä 5 poikaa, joista Henrik Hannunpoika Jääskeläisen jälkipolvia on vielä selvittämättä. 

Asiakirjatutkimusta auttaisi merkittävästi, jos sattuisi löytymään DNA-testien avulla ko. jälkipolven nykyedustajia. Vuotta 1541 pitemmälle ei asiakirjatiedoilla Suomessa juurikaan päästä. Mutta DNA osoittaa, että tämä Käärmelahden sukuhaara ja Muolaan Jääskeläisten sukuhaara ovat mutaation seurauksena eriytyneet toisistaan 1500-luvun alussa. Ja edelleen noin 500 vuotta taaksepäin tästä sukulinjasta on eriytynyt yksi Räsästen sukuhaara. Ja paljon muutakin nuo DNA-tulokset kertovat.